Kiuruveden Helluntaiseurakunnan historia

Kiuruveden Helluntaiseurakunnan historia

Seurakunnan kahdeksan vuosikymmentä

Kiuruveden Helluntaiseurakunnan perustamistilaisuus pidettiin helmikuussa 1931 Herman Mähösen talossa kirkonkylällä. Silloin seurakuntaan liittyi 19 jäsentä. Kesällä siihen liittyi lisää 14 jäsentä. Siihen aikaan helluntailaiset leimattiin vahvasti vääräoppisiksi lahkolaisiksi, mutta sanomaansa he levittivät tulisesti.

Sota-aika hiljensi seurakunnan toimintaa, mutta 50- luvulla se vilkastui uudelleen. 60-luvulla seurakunta kasvoi selvästi ja jäsenmäärä nousi yli kahdeksaankymmeneen. Vuosikymmenen alussa rukoushuone oli pienessä omakotitalossa Anna-Marintien varrella. Sitten seurakunta oli vuokralla samassa Mähösen pirtissä, missä seurakunta oli perustettu. Siitä toiminta siirtyi Kanttori Moilaselta ostettuun taloon, nykyisen Ollintien kerrostalon paikalle ja seuraavaksi Korkeakankaan juurella olevaan kauppakiinteistöön jossa nykyisin toimii Metsänhoitoyhdistys.

Seitsemänkymmenluku oli tasaista kasvua ja vakiintumisen aikaa. 1980- luku oli vilkasta toiminnan aikaa alusta alkaen. Vuosikymmenen alussa tuli suuremman rukoushuoneen tarve. Perusteellisten selvitysten jälkeen päädyttiin ostamaan uusi tontti, jolle pääosin talkootyönä rakennettiin arkkitehti Veikko Gröhnin suunnittelema kaunis ja käytännöllinen kirkkorakennus. Temppelin vihkiäisjuhlaa vietettiin 10.4.1983.

Herätyksen ilmapiiri jatkui ja voimistui niin, että seuraavien vuosien aikana useita kymmeniä paikkakuntalaisia tuli uskoon ja kastettiin seurakuntayhteyteen. Seurakunnan elämä muistutti alkuseurakunnan tilannetta ( Apt. 2: 46 – 47 ), jossa seurakunnan väki kokoontui uskollisesti temppelissä ja kodeissa riemullisin ja vilpittömin mielin ylistäen Jumalaa. Lapsityö saavutti ennen näkemättömän laajuuden. Myös nuorten parissa tehty teetupatyö kantoi hedelmää.

Siirryttiin 1990- luvulle, mikä oli yleisesti tunnettu lama-aika. Se vaikutti myös seurakuntien toimintaan mm. työperäisen muuttoliikkeen aiheuttamana jäsenmäärän vähenemisenä.1990 luvulla Elon Herra kutsui ajasta ikuisuuteen myös viimeiset seurakunnan perustajajäsenet.

Kiuruveden helluntaiseurakunta on ollut innokas lähetystyöhön kannustaja vuosikymmenien ajan. Ensimmäinen paikallinen lähetti lähti 50-luvun alussa Etiopiaan. Sen jälkeen työtä on tehty edelleen Etiopiassa, Thaimaassa, Uruguayssa, Venäjällä ja raamatunkäännöstyötä Suomen sukuisten kansojen parissa.

Seurakunnan toimintaa on leimannut vahva musiikkiosaaminen. Kuorotoiminta eri musiikkiryhmineen sekä vaskipuhallin- musiikki ovat monipuolistaneet Jumalanpalvelustoimintaa seurakunnan perustamisajoista lähtien.

Seurakunnan paimenen tehtävissä on eri vuosikymmeninä palvelleet useat pastorit. Seurakunnan perustamisen alkuaikoina sanan julistuksesta vastasivat pitkälti paikalliset vanhemmistoveljet, evankelistat ja vierailevat saarnaajat. 1950 luvulta 1970 luvun alkuun pastoreina toimivat Veikko Martikainen, Otto Halonen ja Vilho Kananen. 1970 alkupuolella työyhteydessä jatkoi Esko Hankkio ja 70–80 luvun seurakunnan ”kasvun vuosina” Aarre Ahonen. Tapio Sopanen, Aarno Koivula, Heimo Enbuska ja Veikko Siekkinen palvelivat seurakuntaa vuosituhannen loppuvuosina. 2000-luvulle siirryttäessä pastorina on toiminut Olavi Kilpeläinen ja 2010 vuodesta lähtien Veikko Kolehmainen. Kiuruveden helluntaiseurakunta on elänyt eri vuosikymmenien aikana monenlaisia vaiheita. Voidaan todeta, että ” tähän asti Herra on auttanut meitä ” ja siihen apuun voidaan luottaa edelleen noudattaen Jeesukselta saatua käskyä julistaa evankeliumia kaikkeen maailmaan, myös tämän alati muuttuvan ajan keskellä.